Oikeushenkilön rangaistusvastuu
- Uutiset
20.6.2023 11.55
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Oikeushenkilön rangaistusvastuu ja yhteisösakko: KKO:2023:42Korkeimman oikeuden tuomio antaa kärjistetysti ilmaisten sellaisen oikeusohjeen, että yhteisösakkoa ei voida tuomita, vaikka työpaikalla vallitsisi työnantajan edustajien toimesta laajamittainen henkilökohtaisiin vaikuttimiin perustuva myös työturvallisuusrikoksena tuomittu seksuaalinen hyväksikäyttö. - Uutiset
8.6.2023 9.35
KKO: Kun mm. seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitun yhtiön toimialajohtajan toiminta ei ollut perustunut tavoitteeseen hyödyttää yhtiötä, vaan henkilökohtaisiin vaikuttimiin, työturvallisuusrikosta ei voitu katsoa tehdyksi yhtiön toiminnassaYhteisösakkovaatimus oli hylättävä. HO:n tuomio kumottiin. - Uutiset
23.3.2023 11.45
Hovioikeus alensi ilokaasukapseleita myyneelle yrittäjälle terveysrikoksesta tuomitun rangaistuksen 60 päivään ehdollista vankeutta - yhtiöt vapautettiin menettämisseuraamuksesta - vaatimus verkkoviestien määräämisestä hävitettäviksi hylättiinHO katsoi, että V1:n ja V2:n terveysrikosta koskevan säännöksen vastainen menettely oli ollut tahallista niin kemikaalilainsäädännön vastaisen myynnissä pitämisen ja luovutusten kuin terveydellisen vaarantamisen osalta. Syytä KO:n tuomion muuttamiseen siltä osin kuin V1:n ja V2:n syyksi oli luettu terveysrikos, ei ollut. HO piti oikeudenmukaisena seuraamuksena V1:lle 60 päivän vankeusrangaistusta, joka määrättiin ehdollisena. Rangaistusta (4 kk) oli siten alennettava. HO katsoi kuten KO että V2 oli yhdessä V1:n kanssa harjoittanut kysymyksessä olevaa toimintaa. HO hyväksyi KO:n perustelut ja ratkaisun V2:lle tuomittavasta rangaistuksesta (75 ps). Menettämisseuraamuksen osalta HO totesi, että RL 10 luvun 5 §:n säännöksen 1 momentti ei tullut sovellettavaksi, koska ilokaasuampullien hallussapito ei ole rangaistavaa. Edelleen asiassa ei ollut ilmennyt perusteita pitää kaikkia V4 OÜ:n hallussa olleita ilokaasutuotteita rikoksen kohteina. Niitä ei voitu myöskään pitää sinänsä terveydelle haitallisina tuotteina tai erityisen soveliaina rikoksen kohteeksi tai rikolliseen käyttöön. Ampullien menettämiseen valtiolle 5 §:n perusteella ei siten ollut perusteita. Verkkoviestien osalta HO katsoi, että kun kysymyksessä olevan myyntisivuston viestit eivät olleet joukkoviestinnässä annetun lain 22 §:ssä tarkoitetuin tavoin sisällöltään lainvastaisia, perustetta viestien määräämiselle hävitettäviksi ei ollut. (Vailla lainvoimaa 23.3.2023) - Uutiset
20.9.2022 9.44
KKO: Työturvallisuuslain mukaiset laitteen asentajan velvollisuudet koskivat myös asentajan omissa toimitiloissa tehtyä asennustyötäA Oy oli B Oy:n toimeksiannosta asentanut B Oy:n teettämässä työssä käyttöön tulevan nosturin kuorma-autoon. Työturvallisuuslain 58 §:ssä säädettyjen asentajan velvollisuuksien katsottiin soveltuvan A Oy:n tekemään asennustyöhön, joka oli tehty A Oy:n omissa toimitiloissa. HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. - Uutiset
3.8.2021 9.21
Hovioikeuden tuomio muun tahon kuin työnantajan vastuusta työturvallisuusrikoksestaTyöturvallisuus - Muun tahon kuin työnantajan vastuu, Työrikos, Työturvallisuusrikos, Syyteoikeus, Syyteoikeuden vanhentuminen, Oikeushenkilön rangaistusvastuu (Ks. KKO:2022:52: HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
25.1.2021 7.27
Selvitys oikeushenkilön rangaistusvastuun vähäisestä soveltamisestaTuomioistuimissa käsitellään vain harvoin asioita, jotka koskevat oikeushenkilön rangaistusvastuuta. Vastuun laajasta soveltamisalasta huolimatta lähes 90 % kaikista yhteisösakoista on ollut työturvallisuusrikoksia. Tilannetta ja kehittämisajatuksia siihen esittää oikeustieteen tohtori, oikeusneuvos Jussi Tapani tuoreessa raportissa. Jotta lakia käytettäisiin tarkoitetulla tavalla, selvityshenkilö Tapani ehdottaa muun muassa yhteisösakon määrän korottamista, syyttäjien toimivallan laajentamista ja koulutuksen kehittämistä. - Uutiset
17.12.2020 14.30
Hovioikeus tutki syyttäjän valituksen - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus luki yhtiön syyksi työturvallisuusrikoksen, mutta jätti yhtiön rangaistukseen tuomitsematta - yhtiöllä ei ollut oikeutta saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaanTutkimatta jättämistä koskevan yhtiön vaatimuksen osalta HO totesi, että oikeuskäytännössä on suhtauduttu kielteisesti tuomion perusteluihin kohdistuvaan muutoksenhakuun (ks. KKO 1996:129 ja KKO 1989:115). Nyt syyttäjä oli kuitenkin vaatinut muutosta syyksilukemiseen ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuteen, eikä valitus siten kohdistunut yksinomaan KO:n tuomion perusteluihin. Perusteita jättää valitus tutkimatta yhtiön esittämillä perusteilla ei ollut. HO tutki valituksen. Pääasian osalta HO hyväksyi KO:n perustelut siitä, että RL 9 luvun 2 §:n 1 momentin mukaiset edellytykset yhtiön tuomitsemiselle yhteisösakkoon täyttyivät. Ratkaisusta KKO 2008:61 ilmenevin tavoin yhteisösakkoon tuomitsematta jättäminen RL 9 luvun 4 §:n säännösten nojalla merkitsee kuitenkin oikeushenkilön toimintaan kohdistuvaa rikosoikeudellista moitetta. Yhteisösakon tuomitsemisen edellytysten täytyttyä moitearvostelu kohdistui myös vastaajayhtiöön, vaikka yhtiö jätettiinkin yhteisösakkoon tuomitsematta. Yhteisösakon tuomitsematta jättäminen RL 9 luvun 4 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohtien perusteella ei merkinnyt syyttäjän vaatimuksen hylkäämistä. Koska yhtiöön oli kohdistettu syytteen mukainen moitearvostelu, yhtiöllä ei ollut oikeutta saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan asiassa ROL 9 luvun 1 a §:n nojalla. (Vailla lainvoimaa 17.12.2020) - Uutiset
17.6.2020 13.30
Oikeushenkilön rangaistusvastuun vähäistä käyttöä selvitetäänOM on asettanut selvityshenkilön arvioimaan oikeushenkilön rangaistusvastuun suppeaa käyttöä ja sen syitä. Selvityksen tekee oikeusneuvos, oikeustieteen tohtori Jussi Tapani. Selvityshenkilö luovuttaa raporttinsa oikeusministeriölle 31. joulukuuta 2020 mennessä. - Uutiset
20.4.2020 12.00
Oikeushenkilön rangaistusvastuusta - syyttäjän vaatimus yhtiön tuomitsemista yhteisösakkoon ei menestynyt hovioikeudessaSyyttäjän yhteisösakkoon tuomitsemista koskeva vaatimus ei sisältänyt teonkuvausta siitä, miten yhtiön omassa toiminnassa oli konkreettisesti laiminlyöty vaadittavia huolellisuusvelvoitteita, mitä huolellisuusvelvollisuuden täyttäminen olisi edellyttänyt ja miten laiminlyönti oli myötävaikuttanut rikoksen tapahtumiseen. Kun otettiin huomioon, ettei yksinomaan rikoksen tapahtuminen riitä osoittamaan sitä, että oikeushenkilö olisi rangaistusvastuun perustavalla tavalla rikkonut velvollisuuksiaan, ja että oikeushenkilön vastuuta ei nyt tarkasteltavana olevassa tilanteessa voitu suoraan perustaa luonnollisen henkilön laiminlyönteihin, ei syyttäjän yhteisösakkovaatimuksesta ilmennyt sellaisia seikkoja, joihin yhtiön rangaistusvastuu olisi voitu RL 9 luvun 2 §:n 1 momentin osalta perustaa. (Vailla lainvoimaa 20.4.2020) - Uutiset
6.11.2019 11.53
Vierashuoneessa lakimies, OTL Matti Nissinen: Oikeushenkilön rangaistusvastuun selvittäminen takelteleeKorjattavaa olisi paljon, jotta oikeushenkilöiden rangaistusvastuun selvittäminen työturvallisuusrikoksia koskevissa rikosepäilyissä muuttuisi sujuvammaksi osaksi muuten kohtuullisen modernia ja toimivaa rikosprosessiamme. Selvittämisen takapainoisuudesta olisi päästävä irti, mikä edellyttää parempaa esitutkintaa. AVIn ilmoitusten on luotava sille joutuisasti selkeät lähtökohdat. Esitutkinnan osaaminen ja resurssit on varmistettava, ja sitä palvelevan viranomaisyhteistyön käytänteet on saatettava toimiviksi, kirjoittaa AVIn lakimies Matti Nissinen Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
4.9.2019 16.00
Hovioikeuden tuomio lahjuksen antamista ym. koskevassa asiassaSyytteessä selostettu tapahtumainkulku oli HO:ssa kunkin vastaajan osalta ollut pääosin riidaton ja kysymys oli ollut siitä, miten väitettyjä etuja oli arvioitava oikeudellisesti. (Vailla lainvoimaa 4.9.2019) - Uutiset
24.4.2018 15.00
Yrityksiä tuomitaan työturvallisuusrikoksista mitättömiin rangaistuksiinTyösuojelurahaston Tiedon Silta -julkaisu käsittelee tuoreessa artikkelissaan Yhteisöjä sakotetaan työturvallisuusrikoksista työturvallisuusrikosten kirjavaa tuomiokäytäntöä. Artikkeli pohjaa tutkimukseen, jota johti oikeussosiologian professori Anne Alvesalo-Kuusi Turun yliopistosta, mukana oli myös Työterveyslaitoksen tutkijoita. - Uutiset
7.9.2015 10.01
Lausuntotiivistelmä lahjusrikoksia koskevien säännösten muutostarpeistaOikeusministeriö asetti 25. huhtikuuta 2014 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää lainsäädäntövaihtoehdot vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoimiseksi. Lisäksi työryhmän tuli OECD:n työryhmän suositusten vuoksi arvioida ulkomailla lainsäädännöllistä tehtävää hoitavaa henkilöä koskevaa lahjusrikossääntelyä, lahjusrikosten vanhentumissääntöjä sekä oikeushenkilön rangaistusvastuun ulottamista kirjanpito- ja tilintarkastusrikoksiin. Työryhmän mietinnössä ehdotetaan rikoslain 9 luvussa säädetyn oikeushenkilön rangaistusvastuun soveltamisalan laajentamista rikoslain 30 luvun 9 a §:ssä rangaistavaksi säädettyyn törkeään kirjanpitorikokseen. Muilta osin työryhmä ei esitä muutoksia lainsäädäntöön. Mietinnöstä pyydettiin lausunnot 62 taholta. Lausuntoja saatiin yhteensä 40, joista 38 lausuntopyynnön saaneilta ja 2 muilta. - Uutiset
12.2.2014 11.51
Prof. Seppo Koskinen: Puuttumisvelvollisuus työnantajan edustajan epäasialliseen käyttäytymiseenRunsasta julkisuutta saaneessa Auto- ja kuljetusalan työntekijäliittoa koskeneessa ns. kiusaamisasiassa oli esillä myös monia työnantajan edustajan ja yhteisön vastuuta koskevia oikeuskysymyksiä. Esillä olivat muun muassa liiton lakisääteisten elinten tiettyjen jäsenten puuttumisvelvollisuus asiaan sekä oikeushenkilön rangaistusvastuu yhteisösakon muodossa. - Uutiset
20.12.2010 16.16
Oikeushenkilön rangaistusvastuu laajenee ympäristörikoksissa 25. joulukuutaOikeushenkilön, kuten esimerkiksi yrityksen tai yhteisön, rangaistusvastuu laajenee ydinenergian käyttörikokseen, räjähderikokseen ja vaarallisten aineiden varomattomaan käsittelyyn. - Uutiset
16.12.2010 16.24
Rasismi- ja viharikoksia koskevia rangaistussäännöksiä aiotaan tiukentaaHallitus esittää rasististen tekojen kriminalisointien selkeyttämistä. Rangaistuksen koventamisperusteita muun muassa täsmennettäisiin, jotta ne nykyistä laajemmin soveltuisivat rasististen rikosten ohella myös muun tyyppisiin viharikoksiin. - Uutiset
23.9.2010 15.27
Ympäristörikosdirektiivin täytäntöönpano laajentaa oikeushenkilön rangaistusvastuutaOikeushenkilön, kuten esimerkiksi yrityksen tai yhteisön, rangaistusvastuu aiotaan laajentaa ydinenergian käyttörikokseen, räjähderikokseen ja vaarallisten aineiden varomattomaan käsittelyyn. Muutokset sisältyvät lakiesitykseen, jonka tavoitteena on panna Suomessa täytäntöön EU:n vuonna 2008 annettu ympäristörikosdirektiivi. - Uutiset
23.6.2005 15.10
Yritys joutuu jatkossa rangaistusvastuuseen lahjuksen ottamisestaMyös oikeushenkilö eli yritys tai yhteisö joutuu rangaistusvastuuseen lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa. Tasavallan presidentti vahvisti rikoslain muutoksen tulemaan voimaan 22. heinäkuuta 2005. - Uutiset
28.4.2005 17.18
Yrityksen rangaistusvastuuta ympäristörikoksissa aiotaan laajentaa Oikeushenkilön rangaistusvastuuta ehdotetaan laajennettavaksi siten, että varsinaisten ympäristörikosten lisäksi oikeushenkilö voitaisiin tuomita maksamaan yhteisösakkoa myös eräistä ympäristörikoksiin rinnastettavista rikoksista. Niitä ovat vaarallisella päästöllä aiheutetut henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, eräät yleisvaaralliset rikokset sekä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavat rikokset. - Uutiset
4.10.2004 6.11
Ehdotus oikeushenkilön rangaistusvastuusta lahjuksen ottamisessaOikeusministeriössä valmistuneessa esityksessä ehdotetaan, että oikeushenkilön rangaistusvastuu ulotettaisiin myös lahjuksen ottamiseen elinkeinotoiminnassa. Lahjuksen antaminen on rangaistavaa jo tällä hetkellä. Ehdotuksella pantaisiin Suomessa täytäntöön Euroopan unionin neuvoston 22 päivänä heinäkuuta 2003 hyväksymä puitepäätös lahjonnan torjumisesta yksityisellä sektorilla.